Kolme päivää Coloradossa on takana ja voin nyt jo sanoa, että oon ihan älyttömän onnellinen siitä, että mut sijotettiin just tänne. Ihmiset on ihanan positiivisia ja ystävällisiä kokoajan ja oon sopeutunut mun perheeseenkin tosii hyvin. Mun pikkuveljellä on täällä futisturnaus ja myös hostvanhemmat oli turnauksessa töissä koko eilisen päivä, joten Jane, joka on yks mun Rotary-klubin jäsenistä vietti päivän mun kanssa. Käytiin hoitamassa pankkiasiat kuntoon ja mentiin joka lauantai pidettävälle torille. Tavattiin paljon Janen tuttuja ja myös yks mun tulevista opettajista! Jane on ihan älyttömän mukava ja ystävällinen ja hänellä on paljon kokemusta vaihtareista, mutta tällä hetkellä heillä ei ole omaa vaihtaria, niin hän sanoo olevansa mun "fairy god mother". Itseasiassa sain oman huoneen heidän talosta ja oman avaimenki. Jane myös anto mulle yhen heidän pojan sellasen kruiserin/longboardin, kun sanoin, että harmittaa vähän kun en saanut omaa Suomesta mukaan.

Tehtiin Janen kotona eväät mukaan, hypättin autoon ja suunnattiin kohti vuoria. Mu kotikaupunki Longmont sijaitsee ihan Rocky Mountain National Parkin vieressä, joten automatka vuorille kesti vaan noin tunnin. Rakastan noita mutkikkaita vuoristoteitä ja maisemat ylhäällä oli ihan upeet! Jätettiin auto melko lähelle huippua ja kiivettiin portaat ihan yhden vuoren korkeimpaan kohtaan, joka on yli 12 000 ft eli yli 3,5 km merenpinnasta. Ilma vuorilla oli tosi ohutta, niin sen takia ei lähdetty heti patikoimaan ihan kunnolla, koska kun ei oo vielä tottunut vuoriston ilmaan, siellä voi olla tosi vaikeeta hengittää. Alaspäin ajellessa pysähdyttiin parin näköalapaikan kohdalla ja syötiin eväät siellä. Mun mielestä yks kivoimmista asioista täällä on ku ihan vieraat ihmiset saattaa tulla juttelemaan ja yleensä ihmiset huomaa mun aksentista, että oon Euroopasta ja monet on ollu tosi kiinnostuneita Suomesta. Lähtiessä käytiin vielä vuorten laaksossa olevalla pienellä joella, jossa Janen mies ja tytär oli kalastamassa. Kaikki oli mulle tosi ystävällisiä ja oon ihan alusta asti tuntenu oloni tosi tervetulleeks ja kotoisaks täällä. Ajettiin koko porukka kotiin yhden pienen meksikolaisravintolan kautta ja taas tuli vastaan se fakta, että Amerikassa kaikki on isompaa nimittäin ne annokset oli ihan valtavia! Onneks täällä ei oo mitenkään outoa tai epäkohteliasta ottaa osa ruuasta mukaan, vaan kaikki tekee sitä koko ajan.

I have been asked for translating my posts in english, so from now on I'll write a short translation for (almost) every post. I have spent three days in Colorado now and I'm loving this place so far. People are so kind and friedly and so many people have came to talk to me. Usually they notice really quickly from my accent that I'm from Europe and so many of them are really interested about Finland. I have felt myself very welcome here and adapted well to American lifestyle at home.

Yesterday I spent my day with one of the Rotarians from my club, Jane. She is so sweet and actually she calls herself my "fairy god mother" here. We took care of my bank business here and visited local farmers market. She also took me up to the mountains to Rocky Mountain national park. I just love the breathtaking view up there and those little mountain roads are also something amazing. On our way back down we met Jane's husband and daughter by a small river where they were fishing. Later we all drove together to a nice little Mexican grill downtown and had a dinner there. And yeah those portion sizes here are huge! Luckily its not weird here to take rest of the food with you.

NEW YORK CITY

Moikka taas ja terveiset rapakon toiselta puolelta kuumasta ja vuoristoisesta Coloradosta! Saavuin eilen mun hostperheeseen Longmontissa ja perhe ja koko kaupunki vaikuttaa tosi kivalta ja tuun varmasti vihtymään. Nyt en kuitenkaan kerro elämästä täällä sen enempää, sillä tämän postauksen pääasia on meidän alkuviikko New Yorkissa.

Kaikkien Rotaryn USA:an tai Kanadaan matkustavien vaihto-oppilaiden vuoteen kuuluu maaohjelma NYCissä, joka on siis kolmen päivän orientaatio"leiri", johon kuuluu vähän koulutusta Pohjois-Amerikan kulttuurista, ja muutenrin Rotary-vaihtarina olemisesta, sekä tutustumista kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Maanantaina saavuttiin meidän hotellille melko myöhään, joten yhteisessä ohjelmassa oli ihan lyhyt koulutus ja sen jälkeen lähdettiin porukoissa syömään ja vähän tutkimaan Manhattania.

Tiistai alkoi koulutushetkellä ja sen jälkeen käytiin syömässä ja lähdettiin kiertelemään bussilla Manhattania. Tuo kierros oli ainakin mun mielestä tosi kiva, sillä meille kerrottiin eri rakennuksista ja paikoista myös paljon sellasta, mitä ei varmasti oltais muuten tietty. Oli ihan älyttömän siistiä nähdä paikkoja jotka oli aiemmin tuttuja vaan leffoista ja tv-sarjoista. Tällaselle whitegirlille esimerkiks GG:stä tutut Upper East Side ja Met steps oli jotain niin upeeta, ettei voi sanoin kuvailla. Toisaalta myös 9/11 memorial, eli WTC-tornien muistomerkit veti kyllä mut ainakin hiljaseksi. Iltapäivällä meillä oli sitte muutama tunti aikaa kierrellä kauppoja ja käydä syömässä ennen Lion King Broadway musikaalia. Melkeen hävettää myöntää, mutta oon nähnyt kyseisen elokuvan vaan kerran joskus pienempänä, mutta silti tuo koko show oli ihan uskomaton ja sai kyllä aikaan monet kylmät väreet. 

Keskiviikko oli meidän vika kokonainen päivä NYCissä ja herättiin melko aikasin, että päästiin Empire State Buildingiin ilman turhaa jonottamista. Näkymät huipulta oli niin upeat, että mun mielestä ihan jokaisen pitäis joskus päästä kokemaan se. Sitä fiilistä, kun nääkee koko kaupungin 80 kerroksesta, ei vaan voi pukea sanoiksi. Kun päästiin alas, kierreltiin muutamat kaupat ja metsästettiin taas ruokapaikkaa ties kuinka kauan ja päädyttiin lopulta ihan pieneen katuravintolaan, josta saatiin kuitenki tosi hyvät pastat ihan oman maun mukaan reilusti alle 10 dollarilla. Vika päivän koulutukseen kuulu esimerkiksi seuraavan päivän lentojen tarkastus ja läpi käyminen, että jokainen osaa sitten mennä oikealle kentälle ja oikeaan terminaaliin. Koulutuksen jälkeen otettiin vaan rennosti hotellilla ja alettiin sitte valmistautumaan illallista varten.

Limusiinit haki meidät hotellilta ja tehtiin reilu tunnin ajelu Manhattanilla ennen illallista The View- ravintolassa, joka sijaitsee siis Time Squaren yläpuolella hotellin 48. kerroksessa ja pyörii hitaasti, niin että syödessä näkee koko kaupungin. Täytyy kyllä sanoa, että en oo koskaan syönyt noin hienossa ravintolassa, vaikka ruoka ei ehkä ollutkaan niin huikeeta, kuin olin aatellut. Toisaalta en valita, sillä buffetin jälkiruokaan kuulu mm. kaiken näkösiä leivoksia, mansikoita, vaahtokarkkeja ja chocolate fountain, eli sellanen suklaavesiputous. Ruokailun jälkeen käveltiin vielä vika kerran Time Squaren läpi hotellille ja pakattiin laukut ja mentiin ajoissa nukkumaan, sillä torstai aamuna herätys oli ennen neljää ja siitä sitten heti suunnaksi lentokenttä.